Tuuli puhuu läpi tuvan läpi takin kauluksen Eteisessä paikka kuvan kehyksissä menneiden Pyhäastiaston kanssa kristallikin kerran yhteen soi Nyt vitriini ja takki – niin tyhjiä kuin tyhjät olla voi Äärellä avoimen maan harvoin katse kääntyy kaivajaan Viikon verran kerrallaan pyyhkii pöly lautalattiaa Tunnissakin monta kohtaa, etsin jaettua lusikkaa Lapio käy kiveen, sitten toiseen, sitten oksaan paksuun iäiseen, kunnes Luoja, suo ja kuokka kuulee kaivajansa katkenneen Äärellä avoimen maan harvoin katse kääntyy kaivajaan - Äärellä avoimen maan
Tuuli puhuu läpi tuvan läpi takin kauluksen Eteisessä paikka kuvan kehyksissä menneiden Pyhäastiaston kanssa kristallikin kerran yhteen soi Nyt vitriini ja takki – niin tyhjiä kuin tyhjät olla voi Äärellä avoimen maan harvoin katse kääntyy kaivajaan Viikon verran kerrallaan pyyhkii pöly lautalattiaa Tunnissakin monta kohtaa, etsin jaettua lusikkaa Lapio käy kiveen, sitten toiseen, sitten oksaan paksuun iäiseen, kunnes Luoja, suo ja kuokka kuulee kaivajansa katkenneen Äärellä avoimen maan harvoin katse kääntyy kaivajaan - Äärellä avoimen maan
